Kaltimon Kilipajuoksun reitillä

on

kaltimonkierto_w
Tero Ruokolainen kävi kipaisemassa sulan maan aikaan Kaltinon kierron ja kirjoitti siitä reittikuvauksen. Samalla reitillä järjestetään 18.5. Kaltimon Kilipajuoksu 25 km.

** Tero juoksi reitin toiseen suuntaa kuin kisassa juostaan, joten vaarat tulevat vastaan toisessa järjestyksessä 🙂

korkeusk_reitti

”Vaativa ja paikoin kivikkoinen, mutta maisemallisesti sekä henkisesti nautinnollinen ja elämyksellinen!”. Näin kuvailisin Kaltimon kilipajuoksun 25km:n pituista kisareittiä, jos se pitäisi tehdä yhdellä virkkeellä. 🙂

Muutamissa lähteissä Enon taajaman läheisyydessä sijaitsevaa Kaltimon kierron retkeilyreittiä kutsutaan seitsemän vaaran reitiksi. Kaltimon tuvalta alkavaa ja tuvalle päättyvä rengasreitti kipuaa useammalle vaaralle joko loivapiirteisin polkuaskelin tai tiukan tunkkauksen nostattamine hikipisaroineen. Maisemallinen palkinto vaarojen päältä on kuitenkin huikaiseva ja ylväimmillään reitti kohoaa 268 metriin Mustavaaran laella (n. 6,5 km kohdalla).

Reitti alkaa iloisen juostavalla polkuosuudella, joka kirvoittaa kiireimmät kiiruhtamaan. Vajaan 2 km:n kohdalla noustaankin jo ensimmäiselle vaaralla (Tannilanvaara) loivapiirteisesti loikaten. Nousun jälkeen on edessä jyrkähkö laskettelu hiekkatielle, jota jolkotellaan reilun kilometrin verran.

Helpohkon tieosuuden jälkeen päästään takaisin helppokulkuiselle polulle, joka kuitenkin muuttuu pikkuhiljaa kipitellen kivikkoisemmaksi. Sieravaaralta otetaan vauhtia ennen Mustavaaralle kipuamista. Sieralle ja Mustalle noustessa nousua kertyy yhteensä n. 200 m verran eli sydämen saa sykkimään sopivasti.

Mustavaaralta avautuvat maisemat palkitsevat polkuilijan, mutta matkaa on jatkettava, mikäli mielii maaliin. Vallaton Välivaara ja Kuljulta alas kulkeminen testaavat etureisiä etevästi.

Kuljulta alas laskeuduttua polku on paikoin kivikkoista ja teknistä, tarjoten kuitenkin paikoin mahdollisuuden pirteään polkupyrähtelyyn ja vauhdilla ilakointiin. Hieman ennen Kuusjärveä osutaan oivallisesti hiekkatielle, jolla saa rallatella vajaan parin kilometrin verran huolettomasti.

Hiekkatieosuuden jälkeen on luvassa terävä töpsyttely Suppuravaaralle ja sieltä alas, joka on paikoin jyrkkä ja kivikkoinen (lue: teknillisesti tunteikas). Sitten sumpille Suppuralammelle (n. 14km)? Ei kai nyt sentään, vaikka Poutalan Mika ja Ederin Mari laavulla kahvit joivatkin Yleurheilun tekemässä dokumentissa.

Laavun jälkeen päästään sammaleiden peittämään kuusikkoon ja napakalle neulaspolulle, joka pakottaa polkuilijan hurjastelemaan. Tässä se on ihanan helppoa. 🙂

Vanhankaltimontien ylityksen jälkeen polku jatkuu maukkaana, metsäisenä ja juostavana, joskin muutamassa kohtaa kivet koristavat kiertämistä kivasti. Vaarojakin on vielä jäljellä ja niistä ensimmäisenä Hiltulanvaara sekä jälkimmäisenä Karhuvaara. Korkeudeltaan vaarat eivät ole reitin haastavimmasta päästä, mutta kyllä niille kapuaminen silti sydämen saa sykkimään.

Viimeiset vaarat valloitettua polkuilija saapuu Vallisärkälle, jossa edetään purupohjaista kuntorataa pitkin, ampuradan kulmalla paukkuja väistellen maaliin saakka. Tässä vaiheessa on viimeistään loppukirin paikka, sillä maali on ihan kulman takana.

18.5. Kaltimon Kilipajuoksu siis toiseen suuntaan. Ilmoittaudu mukaan!

Tero

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.