“Hyvinvointi Matkailijat” all-inclusive matkalla Karhunpolulla 24.-26.7.2021

on

Hyvinvointimatka sai ideansa huhtikuisen sunnuntaipitkiksen aikana, kun keskusteltiin juoksuvaelluksesta. Niitähän maailmalla järjestetään, Suomen lapissakin. Tuumattiin yksissä,  sellainen olisi kiva toteuttaa, mutta missä. Johon Mika ehdotti Karhunpolkua. Siihenpä Sointu sanoi, että joko mennään. Leikkiin mukaan lähtivät Sointu, Leo, Piritta ja Mika. Mika toimi huoltajana eli pohti karttaa, kuljetti juoksijat polun äärelle ja tarjosi välillä virvokkeita niin kuin all inclusive matkaan kuuluu.

Matka alkoi 24.7.2021 klo 11 Piilosta eli ei ihan sieltä viralliselta lähtöpaikalta Patvinsuolta. Matkaa kertyi ensimmäisenä päivänä 25 km. Taukoja pidettiin muutama lyhyt sekä kenttälounas Pitkäjärven pohjoispäässä. Tavoitteena matkalla oli myös ottaa mahdollisimman paljon kuvia, jotta tahti pysyisi maltillisena. Lounas koostui snackpoteista, metukasta ja siemennäkkäristä. Sointu oli leiponut todella hyviä korvapuusteja meille eväiksi. Ensimmäinen yö vietettiin Loma Kitsissä Ukko-Herra mökissä. All inclusive matkaan kuuluen syötiin maittavaa lohisoppaa iltapalaksi Loma Kitsin emännän tekemänä. Lisäksi mökissä sauna lämpeni. Illalla tsekattiin seuraavan päivän reitit ja syötiin karkkia. Nukkumaan mentiin ajoissa, jotta tossu kulkisi seuraavanakin päivänä.

25.7.2021 aamupala syötiin klo 8 aikoja ja polulle päästiin ennen klo 9. Meno jatkui hienolta harjulta nimeltään Kyrönsärkkä. Toisen päivän teemana oli hurjaisat harjut. Piritta, Leo ja Sointu tallasivat polkua. Mika ajoi Ruunalle ja otti Liinun mukaan. Kohtasimme Ruunaajärven rannalla. Lounas syötiin Ruunalla, jonka jälkeen Liinu jatkoi muihin tehtäviin. Lounas meni Piritalla jäseniin niin, että vielä illallakin tuntui olevan maha täynnä. Onneksi Sointu ja Leo ovat sitkeitä menijöitä ja sanoivat vaan, että nyt juostaan. Harjuja oli tarjolla iltapäivän etapillakin. Matkaa kertyi päivän aikana yht. 47 km. Illan kruunasi Jongunjoen matkailun lämmin sauna ja pulahdus jokeen sekä erittäin maittava päivällinen.

26.7.2021 herätyskello soi klo 7 reissun viimeisenä aamuna. Laitettiin kamppeet kasaan ja juomat reppuun. Piritta siivosi lattiaa, kun juomapussin letku oli alhaalla ilman tulppaa. Suolat ja urkkajuomajauheet lenteli, liekö väsymystä havaittavissa tai vain Piritan normaalia kohellusta. Jongunjoen majatalo tarjosi juoksentelijoille maittavan aamupalan. Ennen starttia sivistimme itseämme Rukajärven taistelu-infotaulusta.

Mika jätti juoksentelijat Jynkkälammelle (samaan paikkaan johon edellisenä iltana lopetimme), josta hölkyttelimme kohti Änäkäistä. Änäkäisellä Mika kertoi sotahistoriasta. Nähtiin panssariesteitä, juoksuhautoja ja linnoitteita. Änäkäisellä Mika tarjotteli evästä, mutta tuumattiin Leon  ja Soinnun kanssa, että olo on hyvä ja juomaa/energiaa löytyy tarpeeksi seuraavaa huoltopysäkkiä varten. Se oli virhe sillä seuraava pätkä osoittautui aika pitkäksi. Ainakin Piritalla meinasi nälkä painaa, mutta onneksi muut olivat sitkeitä ja niin vain paineltiin menemään. Rasvasuon soidensuojelualueella oli aivan mahtavaa juostavaa polkua. Tasaista ja pitkiä suoria polkuja männiköiden ja kuusikoiden seassa. Matkalla nähtiin yksi pyöräilijä. Lounas syötiin Rasvasuon pohjoispuolella. Lounas koostui tuttuun tapaan snackpoteista, metukasta ja siemennäkkäristä. Koska oli reissun viimeinen lounas niin Sointu asetteli meille pöytäliinan ja Leo viltin. Mika keitti tymäkät kahvit lounaan päälle. Reissu päättyi Aittokoskelle, jonka alapuolella käytiin Jongunjoessa kastelemassa kengät. Aittokoskelle saapuessa kellot näytti, että olisi 2km vailla 30km. No niinpä kävimme vielä ne 2 viimeistä kilometriä hakemassa polkua pitkin. Kolmannen päivän matkaksi kertyi siis 30km. Reissuhiet pestiin raikkaassa Aittokoskessa.

Viimeisen päivän etappi ja polkua Rasvasuon läheisyydestä.

Matka onnistui kaikkinensa hyvin. Karhunpolku tarjosi parastaan neulaspolkuineen sekä humisevine harjuineen, lampi ja suo näköaloineen. Talvisodan muistomerkit ja luonnossa näkyvät jäljet nostattivat kiitollisuuden tunteen siitä, että saamme vapaasti liikkua ja juosta poluilla. Karhunpolku oli myös hyvin rauhallinen eli ainoat vaeltajat olivat kaksi pyöräilijää ja muutamia ihmisiä Ruunaalla.

Kiitos matkaseuralaisille, Mikalle iso kiitos kuskaamisesta ja Soinnulle majapaikkojen varaamisesta. Leo pelotteli karhut sun muut elikot poijes. Piritta ”the pehmis” haki ja sai sitkeyttä matkalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.