Kauden päätöskilpailun piti olla Joensuu Night Run 12h, mutta syksyllä ilmaantunut kivulias selkävaiva ja flunssailu saivat harkitsemaan kisan jättämistä sikseen. Selkävaivaan löytyi lääke osteopatiasta ja AFT:n toiminnallisesta selkätreenistä joilla sain selän siihen kuntoon, että lenkit sekä työnteko rupesivat sujumaan. Päätin kuitenkin vaihtaa sarjaa 12 tunnista 6 tuntiin koska aloin epäillä omaa palautumiskykyäni viime aikaisten flunssailuiden takia ja mieli teki päästä kilpailemaan oman seuran järjestämään kisaan. Asetin itselleni kuitenkin melko kovan tavoitteen, eli 68-70km tai sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon joka vaatisi täydellisen onnistumisen omaan kuntooni nähden.

Lähdin liikkeelle varsin reippaalla tahdilla ja pian huomasinkin sykkeiden huitelevan omalla vauhtikestävyysalueella, mutta ajattelin, että antaa mennä vaan riskillä. Kengiksi olin valinnut omat ”vauhtitossuni” New Balancen 890:t, joiden vaimennus arvelutti ennen lähtöä ja totuus iskikin 2,5 tunnin kohdilla kovaa. Jalat alkoivat olla aivan muussina, joten tein kengänvaihdon Altran Torin 4 Plusheihin. Tämä varmasti pelasti kisan jatkuvuuden kohdallani, mutta ykköstila karkasi tässä kohtaa vähän pidemmälle. Juoksu jatkui tämän jälkeen tasaisen rauhallisesti ja jalat alkoivat palautua alun rynkytyksestä. Neljän tunnin tultua täyteen tunsin energiatasojen kohoavan, joten päätin kiristää tahtia eron kärkeen ollessa tässä vaiheessa kolme kierrosta. Sainkin kierroksen verran kirittyä eroa umpeen, mutta sitten alaselkään ilmaantui juuri niitä samoja kipuja joiden takia olin joutunut olemaan sairaslomalla syksyn aikana. Joten taas jouduin himmaamaan tahtia ja olin jo varma, että tyydyn varmistelemaan kakkossijaa. Kuitenkin viimeisen tunnin alettua kisasta, selkäkivut olivat kadonneet ja päätin yrittää vielä viimeistä iskua. Sykkeet pomppasivat maksimikestävyys alueelle ja annoin mennä sen minkä kintuista vain lähti. Kisassa kärjessä oleva pystyi kuitenkin vastaamaan omaan vauhtiini enkä saanut kirittyä eroa umpeen, jolloin tyytyminen hopeasijaan oli tosi.

Nesteytyksen ja energiansaannin osalta onnistuin ihan kelvollisesti, tosin nestettä olisin voinut nauttia useamminkin. Pääpiirteittäin kuitenkin 20min välein tapahtuva nesteytys ja geelien tai vastaavan energian nauttiminen toimi kohdallani hyvin. Mahavaivoja ei tässäkään kisassa ilmaantunut ja vessareissuja ei tarvinnut tehdä. Kilometritavoitteesta jäätiin reilusti, mutta se saattoikin olla hieman epärealistinen kuntooni nähden. Mielestäni on kuitenkin parempi asettaa tavoitteeksi hieman liian kova, kuin liian helppo tavoite. Tulokseksi sain 61,389km tarkistuksen jälkeen joka oikeutti tänä vuonna toiseen sijaan. Voitto jäi 651 metrin päähän mikä tietysti harmittaa, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tähän ensimmäiseen juoksemaani rataultra tulokseen. Kisa oli muutenkin koronarajoituksista huolimatta erittäin hyvin järjestetty ja ilmapiiri hallissa oli mahtava. Nyt pääsee taas sorvin ääreen peruskuntokaudelle ja asettaa nokka kohti ensi vuoden tavoitteita.

– Tero Tuomala-Greijula